Raahen Sataman historia

Raahen Satama Oy aloitti toimintansa 1.1.2015 alkaen.

Kohti uutta merellisyyttä 1986–

Raahen kaupunginvaltuusto päätti vuonna 1988 Raahen sataman kehittämisestä. Lapaluodon satamanosan kehittäminen aloitettiin 1989. Satamasta purettiin vanha laituri, rakennettiin uusi lastauslaituri ja odotuslaituri sekä laajennettiin satama-allasta. Tuolloin satamassa ja meriväylällä oli 8 metrin kulkusyvyys.
 Satamaoperaattorina toimi August Lindberg Oy, joka rakennutti varastoja satamaan.


Seuraavien vuosien (1994–2004) aikana Raahen kaupunki rakennutti kaksi uutta laituria ja erillisen hinaajalaiturin. Tämän lisäksi Raahen kaupunki rakennutti kolme uutta varastoa.

Raahen syväsatamahanketta alettiin valmistella yhteistyössä Rautaruukin ja Merenkulkulaitoksen kanssa vuonna 2002. Päätökset väylän ja satama-altaan syventämisestä 10,0 metrin kulkusyvyyteen tehtiin vuonna 2007. Työt aloitettiin keväällä 2008 ja ne valmistuivat vuodenvaihteessa 2009–2010. Raahen kaupunki rakennutti samassa yhteydessä uuden 355 metriä pitkän syvälaiturin, joka valmistui vuonna 2010.
 Syväsatamahanke oli Raahen historian suurin investointi (n. 28 milj. €).

Kohti kasvua 1960–1985

Rautaruukin tulon myötä sataman kokonaisliikenne kääntyi kasvuun. Samanaikaisesti Raahen kaupunki kasvoi n. 24 000 asukkaan kaupungiksi. Kaupungin voimakkaasta kasvusta johtuen Lapaluodon satamanosan kehittämiseen ei riittänyt resursseja. Lapaluodon laivaliikenne hiipui lähes kokonaan.

Perämeren ympärivuotinen laivaliikenne käynnistyi 1972. Tämä turvasi samalla Rautaruukin toiminnan ja varmisti koko terästehtaan kehittämisen.

Ajanjakso viime vuosisadan alusta 1950-luvun loppuun

1900-luvulla kaupankäynti Raahessa lamaantui ja kaupunki vaipui hiljaiseloon. Viimeiset raahelaiset purjelaivat, Merilokki, Lännetär ja Tiira, rakennettiin vuosina 1919–1920.

Ainoaksi keinoksi saada kauppaa Raaheen jäi rautatieyhteyden hankkiminen. Tämä toteutui 1900, jolloin valmistui Raahe–Tuomioja sivurata. Lapaluodon sataman valmistuminen samoihin aikoihin käynnisti puutavaran kuljetukset ja kaupungin teollistumisen. 

Merkittävimmäksi teollisuuslaitokseksi kehittyi Ruona Oy, joka parhaimmillaan työllisti n. 700 henkilöä. Tehtaan konkurssi 1952 ja pyöreän puutavaran viennin hiljentyminen lamaannuttivat uudelleen laivaliikenteen. Vuosisadan puoleen väliin saakka kaupungin pääasialliset elinkeinot olivat kuitenkin pienimuotoinen saha- ja konepajateollisuus sekä satama.